Ylipainehappihoito tinnituksessa, äkillisessä kuulonmenetyksessä ja akuutissa meluvammassa

Yli 15%:lla väestöstä on kommunikaatiota häiritsevä kuulovika. Yhtä suurella osalla väestöstä esiintyy korvien soimista eli tinnitusta usein tai pitempiä aikoja. Sekä vaikea-asteista kuulovikaa että jatkuvasti häiritsevää tinnitusta esiintyy 1-2%:lla väestöstä.

Tinnitus esiintyy usein yhdessä kuulovian kanssa ja se on äkillisen meluvamman tärkein oire. Tavallisin tunnettu tinnituksen syy onkin altistuminen voimakkaalle äänelle esim. rock-konsertissa, diskossa tai pamahduksen yhteydessä. Tällöin tinnituksen lisäksi henkilöllä saattaa olla yliherkkyys äänille (hyperakusia eli ääni-intoleranssi). Tinnituksen syy on vääränlainen biosähköinen aktiviteetti kuuloradan hermosysteemissä, meluvamman yhteydessä ainakin aluksi sisäkorvan simpukassa tai aivorungon tumakkeissa, myöhemmin – samoin kuin ilman kuulo-oireita esiintyvän tinnituksen yhteydessä- millä tahansa kuuloradan alueella. Sisäkorvavaurioissa tinnitukseen uskotaan liittyvän siihen, että on syntynyt epäsuhta sisäkorvaan tulevan verenkierron ja sen tarpeen välillä. Voimakas melualtistus tuhoaa osan simpukan aistinsoluista, mutta paljon suurempi joutuu hapenpuutteeseen lisääntyneen hapentarpeen ja samanaikaisen verisuonten vaurioitumisen takia. Jos hapenpuutetta ei korjata, aistinsolut kuolevat. HBO hoito on ainoa ja teoreettisesti erittäin sopiva hoito akuutissa meluvammassa, kuulonmenetyksessä ja tinnituksessa koska:

HBO-hoidon seurauksena on sisäkorvan hapetuksen parantuminen, erityisesti hapen pääseminen pienimmistä (kapillaari)verisuonista 3-4 kertaa pitemmälle (huonosti hapetettuun) kudokseen kuin normaalitilassa. On osoitettu, että HBO aiheuttaa jopa 500%:n happipitoisuuden kohoamisen sisäkorvan nesteissä.

Happipitoisuuden lisäntyminen aktivoi sidekudoksen soluja (erityisesti ns. fibroblasteja) ja siten edistää sisäkorvan vaurioiden paranemista.

Myös verisuonten uudismuodostus stimuloituu

Kokemus on osoittanut, että yleensä tarvitaan 5-10 hoitokertaa ja esim. meluvammassa tai sen yhteydessä syntyneessä tinnituksessa HBO hoito tulee antaa 3 kuukauden sisälää vammasta. Hoitotuleokset ovat sitä paremmat mitä aikaisemmin hoito on aloitettu.

HBO hoito annetaan noin 95 minuttia kerran päivässä. Kammioon mennessä tulisi olla kevyt puuvillavaatetus. Ei sähköisiä laitteita, täytekyniä, kontaktilinssejä. Myöskään flunssaisena ei pitäisi mennä kammioon korvien mahdollisten paineistusvaikeuksien takia.

Sivuvaikutukset:

Aina ennen HBO hoitoa potilas tulee tutkia mahdollisten hoitoon vaikuttavien yleissauksien varalta.

Hoidon aikana potilaita seurataan puhelimen ja videokameran välityksellä ja HBO hoitoon perehtynyt lääkäri on aina paikalla hoidon ajan. Kesken hoidon on mahdollista tulla ulos kammiosta.

HBO hoito on yleisesti hyvin siedettyä ja komplikaatioita esiintyy harvoin.

Ylipaineen aiheuttamat vaikutukset:

Hoito alkaa siten, että kammion sisällä painetta nostetaan hitaasti 1.4 bariin (joka vastaa 14 metrin sukellussyvyyttä), jolloin korviin tulee paineen tunne kuten lentokoneessa laskeutumisen aikana. Leukoja liikuttelemalla ja nieleskelemällä paineentunne useimmiten häviää, usein kannatta tehdä myös ns. valsalvan manööverejä paineen tasaamiseksi välikorvissa.Jos paineentasaus ei onnistu, korviin tulee kipu ja paineistus joskus sen takia keskeytetään. Paineistusvaikeuksia esiintyy muutamalla prosentilla potilaista. Samantapaisia oireita voi syntyä myös nenän sivuonteloista, jolloin kannatta käyttää nenää avaavia tippoja tai suihkeita.

Happimyrkytysoireet:

HBO hoito on niin suunniteltu, että happimyrkytystä esiintyy hyvin harvoin. Oireina on huonovointisuus, sormien ja kasvojen nipistely, näkö- ja kuulohäiriöt ja lopulta kouristukset. Käytettäessä korkeintaan 1.4 barin paineistusta oireiden on raportoitu esiintyvän 1 tapauksessa 10000:sta. Hoito on yksinkertaista sillä ne häviävät heti kun 100%:n hapen hengittäminen lopetetaan.

Tärkein HBO hoidon epäonnistumisen syy on suljetun paikan kammo. Keuhko-ongelmia voi syntyä erityisesti potilaille, joilla on voimaakkaasti alentunut keuhkofunktio, erityisesti aikaisemman ilmarinnan (pneumothorax) seurauksena.